Äijän äksidentistä ja siitä johtuneesta tassuvaivasta on kerrottu täällä jo muutamaan otteeseen. Toipuminen eteni hyvin ja Äijä lopetti ontumisen, joten päästiin palaamaan normaaliin elämään. Kiloja oli toipilasaikana kertynyt hyvin, kyljissä on jo oikeat jenkkakahvat. Viikonloppuna saaressa Hanna heitteli Äijälle palloa ja eiköhän siinä sitten käynyt niin, että jalka niksahti uudelleen. Tällä kertaa tosin ei ilmeisesti niin pahasti kuin ensimmäisellä kertaa. No, nyt on siis edessä varovaista liikuntaa ja laihis. Miten koiralle pidetään laihdutuskuuri, voisiko joku neuvoa...

Eilen lähdettiin kävellen käymään koiratarhalla. Menomatkalla nähtiin ehkä maailman tyhmin kissa. Se käveli meitä vastaan metsikköisellä pyörätiellä, eikä tuntunut piittaavan meistä ollenkaan. Pysähdyimme odottelemaan, josko kissa kääntyisi sivutielle. Äijä ja Jussi hermostuivat odottamaan ja päästelivät eläimellisiä äännähdyksiä. Kissa perkele päätti siitä hyvästä vain hidastaa vauhtiaan ja jäädä vahtaamaan meitä keskelle risteystä. Hannakin innostui äännähtelemään kissalle, lähinnä toivotteli sitä helvettiin ym. paikkoihin. Ei tahtonut kissa häipyä, lienikö sillä vielä monta elämää käyttämättä. Siinä aikansa ihmeteltyään se kuitenkin käänsi meille selkänsä ja lähti hiiiiiitaaaasti lompsimaan toiseen suuntaan. 

Koiratarhalla oli talkoot käynnissä, häkkeihin laitettiin uutta hiekkaa. Äijä ja Jussi pääsivät häkkiin rähisemään ja Hanna pyöri talkooporukan jaloissa. Joulua tuli toki taas leikittyä tarhan koirien kanssa, vaikkakaan rouhetikut eivät saaneet kovin lämmintä vastaanottoa. Paluumatkalla nähtiin siili ja kissa. Nämä molemmat olivat sitä ensimmäistä kissaa järkevämpiä ja painuivat ojaan vahtaamaan meidän uljasta ohimarssia. Uljaalla ohimarssilla tarkoitamme murinaa, vinkumista, haukkumista, hyppimistä ja kiroilua. Äijä ja Jussi eivät tosin osaa kiroilla, eikä Hanna jaksa hyppiä.

Koirakoulu on jälleen alkanut ja Hanna on miettinyt vievänsä Äijän kertaamaan. Jussin kanssa oltiin keväällä koirakoulussa, mutta Jussi halusi lähinnä istua ja katsella maisemia. Epäilemme vahvasti, että Jussin isä on Ferdinand-härkä, sillä se mielummin haistelee kukkia, kuin leikkii muiden kanssa. Äijän synttärit lähenevät uhkaavasti ja kolme vuotta tulee mittariin. Juhlimme samalla Jussin 1-v päivää, sillä sen syntymäpäivästä ei ole tarkempaa tietoa.